Jo joutui armas aika...

 

Lapsissa on sekin mukava puoli, että heidän kauttaan saa elää oman lapsuutensa parhaita hetkiä uudelleen. Nyt kun itsellä on pieni koululainen, pääsee näin keväisin aina koulujen loppuessa palaamaan takaisin niihin omiin lapsuuden kouluaikoihin.

Siihen hetkeen kun viimeisenä koulupäivänä mentiin parijonossa kävellen kevätkirkkoon ja laulettiin Suvivirttä. Aurinko paistoi ja oli lämmin (kuten lapsuuden kesämuistoissa aina). Oli sellainen kutkuttavan ihana odottava olo: kesä kaikkine seikkailuineen oli alkamassa.

Nytkin sitä jotenkin sielu virittyy tuohon tuttuun hetkeen. Vähän jännittää ja on sellainen autuas, odottava olo. Vielä pari päivää ja sitten kesä alkaa. Yhtään ei tunnelmaa latista se, että ikkunat on pesemättä, kesäverhot vaihtamatta, sataa vettä ja tuulee ja puutarhassa on kaikki kesän valmistelut kesken.

Toppatakki päällä raahataan pallogrilli nurmikolle ja isketään lihat ritilälle ja kun aurinko varovasti pilkahtaa pilven raosta suhautetaan autolla kauppaan ja villiinnytään kesäkukkaostoksilla. Tuli rakeita tai räntää, sama se, kohta kajahtaa Suvivirsi ja KESÄ ALKAA!

 

Rentouttavan ihanaa ja aurinkoista kesää kaikille äideille, isille, mummuille, papoille, kummeille ja kaimoille.

Elämää suurempia hetkiä ja seikkailuja niille meidän kaikkien rakkaimmille, jotka sielujensa sopukoihin keräävät niitä omia tärkeitä lapsuusmuistoja.

 

HYVÄÄ KESÄÄ!

Viimeisimmät kommentit

Kirjoita uusi kommentti

  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Image CAPTCHA