Joulukalenteri, Joulukuun 15. päivä - Hyvää nimipäivää Heimo!

 

 

 

Hermot kireellä, kersat näyttää tältä, talo kuin purkutyömaa, mitään ei oo tehty, kaikki leipomatta, laatikot tekemättä, lahjat hankkimatta, ja äiti on NIIIIIIIN väsyny... ja jouluun on enää yhdeksän päivää - ARRRGH!!!! Voi pliis, kun sais vielä viis päivää lisää!!!!!

Keitä kuppi kahvia, istahda alas ja hengitä syvään. Sulje huoneen ovi, lukaise tämä ja istu hetki ihan omassa rauhassa. Imurointi aattoiltana riittää, pihalla on pimeää, pölyt ei näy. Muksutkin syövät mieluummin nakkeja ja tortillaa. Kaupasta saa pullaa ja pipareita ja me paketoimme ja lähetämme lahjat puolestasi. Hörpi kahvia kaikessa rauhassa, selaile sivuja ja shoppaile lahjat kerralla. Ei jonotusta, ei ruuhkaa, ei mene hermot. Helppoa, turvallista, IHANAA!!!

NAUTI:

 

Ovikello soi ja 2-vuotias Tapio meni avaamaan ulko-ovea. Ulkona oli jo pimeää, sillä oli talvi-ilta. Oven takana seisoi tummapintainen mieshenkilö, jolla päässään valkoinen pipo ja valkoinen takki. Mies myi julisteita ja kysyi onko isä tai äiti kotona. Tapio tuli aika järkyttyneen näköisenä sisälle ja meni äidin luo: "Siellä ovella on vain takki ja pipo..."


Aleksi, 5 v. ja Irja-mummo olivat joulun alla kävellen matkalla Stockmannille. Kumpaisellakin oli juhlatunnelma. Aleksilla siksi että nyt hän pääsisi katsomaan jouluikkunoita, Irja-mummolla siksi että hänellä oli ensimmäistä kertaa uusi turkki päällään. Iloisena mummo kysyi: "Huomaatkos Aleksi että mummolla on uusi turkki!" Tähän Aleksi innoissaan: "Ransu-koirallakin on samanlainen!"


Samin 3-vuotis synttäreille oli tehty muumimamma-täytekakku. Kun pikkusiskon, joka on kananmuna-allergikko, synttärit lähestyivät, mietti äiti ääneen, että mitähän sitä Satulle keksisi? Siihen Sami sanoi: "Tehdään munaton muumipappa!" Eikä käsittänyt, mikä siinä meitä oikein nauratti...


6-vuotias Jaakko ajeli pienellä mönkiällään yrityksen pihassa olevissa kurakuopissa, jolloin isä useasti torui" Tule nyt heti sieltä vesilätäköistä pois tai kastelet pian asiakkaatkin". Viimein poika kyllästyi torumisiin ja vastasi "Ole sinä vaan siellä hiljaa tai äiti pistää sut taas ensi yönä sohvalle nukkumaan".


Terveyskeskuksen odotushuoneessa oli kaksi lasta ja punkkari. Lapset leikkivät aikansa keskenään, kunnes toisella välähti: "Nyt minä tiedän, miksi tuo peikko on täällä! No, tietysti siksi, ettei sillä ole häntää!"


Asta 5v. ei jaksanut intensiivisesti seurata, kun pientä pikkuserkkua kastettiin. Äiti kuiskasi, että kuuntele nyt tarkkaan, että tiedät mitä vauva saa nimeksi. Asta yritti kuunnella ja alkoi näyttää hämilliseltä. Lopulta Asta kirkkaalla äänellä kysyi:" Ei kai vaan sille annettu nimeksi Jeesus Kristus..."


Ennen vanhaan ihmiset jakautuivat rotuihin - hienoihin ja epähienoihin. Hienot olivat rikkaita ja heillä oli varaa ostaa sampoota ja hiusgeeliä, mutta epähienompien piti tyytyä kirppuihin ja luteisiin.


Luulen, että ihmiset olivat onnellisempia ennen vanhaan. Ainakin ne näyttivät siltä. Nykyään lapset pakotetaan nauramaan ja näyttämään iloisilta. Ennen vanhaan niillä oli kouluissa penkit, joissa oli kansi. Niissä ne pitivät pieniä appelsiineja ja viivoittimia ja vähän paperia. Ja sitten niillä oli karttakeppi. Sitä ne käyttivät, jos ne laskivat väärin kertomataulua tai eivät muistaneet jonkun kirjaimen nimeä. Silloin lapset itkivät ja kantelivat äidille ja isälle, joiden mielestä se oli vain hyväksi heille.


Ajan kulumisen huomaa kivien ja kallioiden halkeamista. On tummia ja vaaleita halkeamia. Tummat ovat  sota-ajoilta ja vaaleat talvisota-ajoilta.


Kun mennään naimisiin annetaan toisilleen vaitiololupaus. Jos sitä ei pidä, täytyy erota ja silloin pitää jakaa lamput ja veitset ja yleensä ei voida sopia kuka saa lapset. Niiden, jotka eivät voi sopia siitä, täytyy mennä pörssimeklarin luo. Hän määrää, että toinen saa lapset ja toinen saa silloin ylimääräisen ruokapöydän tilalle.


Ei ole oikein hyvä, jos raskaana olevalla naisella on munalikööriä pissassa.


Kun tulee vanhaksi saa pienen ruumiin, jossa on paljon nahkaa. Jos romahtaa, niin on kuin pieni roskakasa.


Vanhoilla ihmisillä on enemmän kokemusta. He ymmärtävät asioita, jotka ovat syvällä sielussa, ja he niin kuin valaisevat arkipäivän.


Kun ihmiset tulevat vanhoiksi, he eivät enää sano, että he rakastavat toisiaan. Silloin he kysyvät, että ottaako kahvin kanssa pikkuleipää.


Kun kuolee, niin lähtee pois maan päältä ja ottaa suunnan ylöspäin. Siis jos uskoo Jumalaan. Jos ei usko, niin onkin eri pullat uunissa.


Jos tuntuu siltä, että kasvot ovat tulleet ryppyisiksi, niin voi ottaa pienen kasvojenkohotuksen. Silloin mennään kampaamoon ja istutaan tuoliin ja sitten rypyt leikataan pois ja hitsataan päälle nuori ja reipas ilme.


- ja mistä se paniikki tulee???  Parhaiten siihen osasi lohkaista Eetu 6 vuotta: "Aikaa tarvitaan kiireeseen."

- kuka sen kiireen tekee - ÄIDIT, IHAN ITSE. Ketä teidän perheessä kiinnostaa, onko kirjahyllystä pyyhitty pölyt.

AIVAN SAMA - TÄNÄ JOULUNA EI SIIVOTA, EI STRESSATA, EI HERMOILLA.

TÄNÄ JOULUNA NAUTITAAN JA PIDETÄÄN HAUSKAA - KOKO PERHE - MYÖS ÄITI :)



Hiiteen imuri, kurkkaa luukkuun, löytyisikö sieltä jotain teille?

 

 

 

 

Viimeisimmät kommentit

Kirjoita uusi kommentti

  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Image CAPTCHA