Enkeli Erikoinen

Enkeli Erikoinen lenteli itsekseen.

Katseli katolta maahan,

oravan oksalta keksi.

Hyppeli tikapuilla,

avasi ikkunan salaa aivan.

Pujahti keittiöön pöydän yli,

nappasi keksin, natusteli,

yksitoista kyyneltä itkeskeli.

Kaatoi maidon, vahingossa

mietti, olispa paikka, jossa

siipiä saisi levitellä,

niin kuin purjeita, niin kuin leijaa.

Oikein laajalle kurkotella,

venytellä ja lennätellä,

ojentaa jalkaa ja oikoa helmaa.

Enkeli Erikoinen rukoili Jumalaa:

antaisit minun tanssija olla,

näyttämön samettipermannolla,

huiskia hiuksia, taivuttaa kättä.

Työt kaikki nyt jäävät tekemättä.

Lapset kaatuvat, aikuiset suuttuu.

Miksikä maailma siitä muuttuu

jos minun annat pilvien yllä

tanssia, hyppiä, kikattaa vähän.

Jumala, sinähän tiedät kyllä,

sopimaton olen työhön tähän!

Enkeli Erikoinen katseli jalkojaan, lauloi ja hyppi.

Sisälle kipitti pikkuinen tyttö,

kolmevuotias, kiukkusilmä,

mutrussa suu ja huitovat kädet

hameenhelmassa kuraa.

Enkeli Erikoinen ryhdistäytyi ja päänsä nosti,

hymyili ylöspäin, vilkutti silmää,

totesi, täytyy nyt varmaan auttaa.

Kurkisti tyttöä penkin alta,

pujahti, kiepahti kaikkialta,

hyppäsi pystyyn ja levitti siivet,

laukkasi, ojensi kättä ja jalkaa,

nauroi ja kikatti kamalasti.

Nauru se kiipesi taivaaseen asti,

kuuli sen Jumala, näki sen tyttö,

kolmevuotias, kiukkusilmä,

kiukusta suli ja nauramaan yltyi,

naurusta ilma kokonaan kyltyi,

sakeni paksuksi sykkyräksi.

Tyttö kun vihdoin nauraen läksi, huokasi Jumala, hymähti ja mietti:

nauru ja tanssi onhan se voimakas vietti,

ihmisiin pantu, niinhän se kyllä…

Heitä voi seurailla hymyilyllä,

sallia sateen ja auringon paistaa,

saa ihmisen lapsi iloa maistaa.

Enkelin tehtävät on kyllä toiset, mutta kun sitä ei enkelit moiset

käsittää tahdo,

niin mikäpä tässä,

kulkekoon alhaalla hyppimässä.

Kikattakoon niin että riittää. Toiset ne jaksavat kunniaa niittää.

Hauskaahan tuota on vanhankin kuulla, kun joku nauraa noin suurella suulla.

Lapsille jos voi iloa antaa, siltojen yli saa toiset kantaa.

Tiukkaa kun tekee niin auttaa voi toiset.

Olkoon nyt tehtävät tämänmoiset,

yhdellä pienellä siivitetyllä,

hän rakkautta jakaa, se riittää kyllä.

Kurkista kalenteriin...