Minulla oli uusi reppu ja uudet kengät.

Minusta tuntui, että kaikki näkivät ne.

Olin niistä valtavan ylpeä, mutta yritin olla niin kuin uusi reppu

ja uudet kengät olisivat maailman luonnollisin asia.

Minusta tuntui, että kaikki näkivät, että olin koululainen.

Esiinnyin niin kuin ei tässä olisi mitään, mutta olin haljeta tärkeydestä.

Sinä tulit minun kanssani, kun ensimmäinen koulupäivä alkoi.

Tiesin oman pulpettinikin.

Mehän olimme käyneet etukäteen tutustumassa.

Istuuduin pulpettiin niin kuin olisin viettänyt siellä ikäni.

Sinä vilkutit ovelta, ja ovi suljettiin.

Vihlaisi.

Nyt minä olin yksin.

Katsoin opettajaan.

Minä selviytyisin yksin.

- Piia Perkkiö -

Siunausta koulutielle: eskarin aloittaville, ekaluokalle menijöille ja niille joille kaikki on jo tuttua.

Voimia ja jaksamista opettajille ja vanhemmille ja muille pienten koululaisten vierellä kulkeville.

Kevyttä kaasujalkaa autoilijoille. Lapsia liikenteessä, hiljennä, anna turvallinen koulutie.